Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

OMAN KOIRANSA TUNTEMINEN ON PARAS ENSIAPUTAITO

Lähes joka koiralle sattuu haaveri joskus elämänsä aikana. Onneksi tapaturmat ovat yleensä pieniä ja niistä monet voi hoitaa kotikonstein. Koirilla on olemassa rotutyypillisiä  ongelmia, joiden ensiapu kannattaa opetella hallitsemaan. Mitä kauempana eläinlääkäristä ollaan, sitä tärkeämmän osan saavat omistajan ensiaputaidot.

Monesti ensiavuksi onneksi riittää, että osaa lukea koiraansa eli tunnistaa mahdolliset sairauden merkit ja toimittaa koiransa ajoissa hoitoon. Pelkästään koiran ilme ja vireystila kertoo paljon. Se kuinka koira hengittää, raskaasti vai normaalisti, tiheästi vai rennosti antavat viitteitä ilmanvaihdon toimivuudesta. Hengityksen vaikeuduttua selvästi eläin käyttää vatsalihaksiaan hengittämiseen, pitää kaulaansa ojennettuna ja hengittää tiheämmin. Pulssi ja limakalvojen väri antavat tärkeää tietoa koiran verenkiertoelimistön toiminnasta. Kannattaa opetella lukemaan koiraansa, millainen se on terveenä.

Terveellä koiralla on vaaleanpunaiset ikenet, sen sydän lyö rodusta ja tilanteesta riippuen n.
60 – 150 kertaan minuutissa ja se hengittää tasaisesti. Epänormaalin vaaleat limakalvot voivat
viitata sokkiin tai anemiaan esimerkiksi verenvuodon seurauksena. Kirkkaan punaiset ikenet ja
limakalvot taasen viittaavat kiihtymiseen, yleistulehdukseen tai alkavaan sokkiin. Sinertävät ikenet viittaavat kudosten hapenpuutteeseen esimerkiksi sydämen toimintahäiriöiden seurauksena. Pulssin tuntee helposti koiralta nivustaipeesta reisivaltimosta. Limakalvojen värin näkee koiralta suun limakalvoilta; huulten sisäpuolelta ja ikenistä. Jos suun limakalvot ovat pigmentoituneet kuten useasti esimerkiksi monilla mustilla tai hyvin tummilla koirilla, voidaan limakalvoja tarkastella esimerkiksi silmän sidekalvolta raottamalla alaluonta. Myös kielen väristä voidaan saada tietoa koiran tilasta. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa että joillakin koirilla, esimerkiksi chowchowlla, kieli on luonnostaan sininen

Sairaustilat, tapaturmat, myrkytykset ja popsitut esineetKiireellisiä, hoitoa vaativia tiloja voi syntyä tapaturmien, vakavien sairaustilojen sekä myrkytysten yhteydessä.  Tavallisia tapaturmia ovat esimerkiksi auton alle jäämiset, joihin voi vakavassa tapauksessa liittyä ilmarinta, avomurtumat ja sisäiset verenvuodot. Koirien välisissä tappeluissa voi syntyä samanlaisia vaurioita kuin kolarissa, joskin erilaiset haavat ovat nujakoinnin seurauksena yleisimpiä. Tapaturmiin kuuluvat myös luunmurtumat, joita voi syntyä esimerkiksi putoamisen tai oven väliin jäämisen seurauksena.Esimerkkinä tavallisesta, vakavasta, äkillisestä sairaustilasta on mahalaukun laajentuma ja kiertymä. Myös jonkin aikaa huomaamatta jäänyt
jo happomyrkytystilaksi edennyt diabetes tai virtsamyrkytykseksi edennyt virtsaputken tukos
uroskoiralla ovat esimerkkejä vakavista kiireellista hoitoa vaativista tiloista. Samoin eri elinten
vajaatoiminnat, kuten sydämen vajaatoiminta, voivat ilmetä hyvinkin äkillisesti ja rajusti
vaatien kiireellisiä toimenpiteitä.Myrkytyksiin liittyy yleensä jonkin myrkyllisen aineen, kuten
rotanmyrkyn, syöminen. Koira voi kuitenkin altistua muutenkin, kuten hengittäessään myrkyllisiä kaasuja tulipalossa. Kesäaikaan myös kyynpuremat ovat tavallisia. On olemassa vielä oma erityisryhmänsä eli syödyt, ei myrkylliset vierasesineet, jotka esineen sijainnista ja laadusta riippuen ovat enemmän tai vähemmän kiireellisiä.

Urokset ja energiset koirat tapaturma-alttiimpia, vanhoilla omat ongelmansa

 

Keskiverrosti urokset ja energiset koiriat olevan jonkin tapaturma-alttiimpia. Urokset joutuvat
keskimäärin naaraita useammin tappeluihin. Nuoret ja vilkkaat koirat taas koheltavat, mikä saattaa altistaa muiden muassa liikenneonnettomuuksille. Vanhemmilla koirilla vuorostaan sisätautipuolen ongelmat, kuten sydämen vajaatoiminta, ovat yleisempiä. Varsinkin jos koiralla on todettu krooninen läppävika, joka on melko yleinen pienillä koirilla, kannattaa vanhaa koiraa tarkkailla.  

Jos koiralla on vaikeuksia hengittää, sen hengitys on kosteaa, se makoilee kaula suorana, tai mikäli suun limakalvot sinertävät, saattaa taustalla olla sydänperäinen oireilu, mikä vaatii viipymättä eläinlääkärin hoitoa.

Rotujen välillä eroja

Rotutyypillisä tapaturmia ja sairaustiloja on myöskin jonkin verran. Vinttikoirat voivat juosta
itsensä maitohapoille, ulkonevasilmäisillä, kuten mopseilla, riski silmän esiinluiskahdukseen
on muita suurempi, pienillä koirilla krooninen läppävika on isoja rotuja yleisempää ja isojen
sydänongelma taasen on sydänlihaksen rappeumasairaus. Lyhytkuonoisia koiria, joilla on
pitkä pehmeä kitalaki ovat arviolta alttiimpina lämpöhalvaukseen. Mahalaukun kiertymään ja
laajentumaan alttiita tilastojen valossa ovat dobermanni, saksanpaimenkoira ja tanskandoggi,
yleensäkin isot, syvärintaiset koirat pieniä alttiimpina. Hentoraajaisten  koirien, kuten
italianvinttikoira, luut murtuvat muita herkemmin. Joillakin roduilla jopa epäonnistunut hyppy
sohvalta tai omistajan astuttua vahingossa koiran varpaille saattaa johtaa luunmurtumaan.

Mitä itse voi tehdä?

Ihmiset kuitenkin pystyvät tekemään kotona paljon koiriensa hyväksi. Terveellä järjellä pääsee
pitkälle. Yksi esimerkki on koiran oksennuttaminen suolaa antamalla. Suolan antoon on aina
suhtauduttava riittävällä vakavuudella, sillä suolamyrkytyksen vaara on olemassa. Ensimmäiseksi kannattaa eläinlääkäriltä selvittää onko oksennuttaminen ylipäänsä tarpeen ja onko suola siinä tapauksessa sopiva keino. Suolaa ei saa antaa, jos vähänkin epäilee koiran kärsivän nestehukasta tai vettä ei ole riittävästi tarjolla, koska tällöin koira ei kykene kompensoimaan tilannetta. Nestehukasta koira voi kärsiä esimerkiksi juostuaan rajusti, ilman ollessa lämmin tai kun koira on niin heikossa kunnossa ettei kykene juomaan. Suolaa ei saa myöskään yliannostella – annos on koiran koostariippuen noin puolesta teelusikallisesta puoleen ruokalusikalliseen. Oksennuttamisessa on tärkeää ensin syöttää koiran maha täyteen pehmeää ruokaa kuten puuroa. Tämän jälkeen suola annetaan pienenä vedellä kostutettuna nokareena koiran nieluun. Mikäli koira ei oksenna yhdestä suolaannoksesta, ei suolaa anneta lisää, vaan tällöin on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen, ainakin puhelimitse, lisäneuvojen saamiseksi. Monissa tapauksissa koiran syötyä jotakin sopimatonta, saattaa lääkehiilen anto olla riittävä toimenpide.

Murre-nukkea kun ei ole

Kaikkeen koiranomistajat eivät välttämättä kykene. Anne-nukella monien opettelema ihmisen
paineluelvytys ei koiralla olekaan aivan helppoa. Koiralla pitää huomioda paitsi koiran koko
myös sen rintakehän muoto ja ilmakin pitää puhaltaa nenään. Paineluelvytyksen onnistuminen
kotiolosuhteissa on monien eläinlääkärien mielestä varsin utopistista. Se ei ole ensimmäiseksi
hallittavissa oleva ensiaputoimenpide.Toisaalta taas monia ensiaputoimenpiteitä kannattaa opetella hallitsemaan. Pulssin tunnusteleminen ja limakalvojen värin tunnistaminen kannattaa opetella jo terveeltä koiralta. Painesiteen tekeminen, koiran mahdolliselta kolaripaikalta eläinlääkäriin kuljettaminen ja lämpöhalvauksen saaneen koiran viilentäminen ovat esimerkkejä tilanteista, joissa ensiapu kannattaa hallita. Kannattaa myös etukäteen miettiä, kuinka eri tilanteissa toimisi, jos koira vaikkapa jää auton alle tai katkaisee jalkansa.

Eriarvoisuutta kaupungissa ja maalla asuvien välillä

Ensiaputaidot tulevat erityisesti tarpeeseen, kun ollaan kaukana lähimmästä eläinlääkäristä. Vaikka kaupungissa eläinlääkäri on lähes aina tavoitettavsissa, maaseudulla tilanne on toinen. Hädän sattuessa lähin eläinlääkäri saattaa olla kymmenien kilometrien päässä. Hyvä turva onkin laittaa eläinlääkärin puhelinnumero kännykkään, jolloin tarvittaessa voi soittaa ja kysyä neuvoja. Tämä kannattaa muistaa myös pidemmille retkille tai mökille lähdettäessä.

Paras ensiaputaito on oman koiransa yleistilan ja oireiden lukutaito. Kannattaa muistaa, että eläinlääkärille voi aina tarvittaessa soittaa ja kysyä neuvoja.

 

Koirat ea-tunnilla ;)Koirat ea-tunnilla ;)

Kirj. Camilla Peura

%2Fwww.facebook.com%2Fkoirakoulukompassi&width=190&height=290&colorscheme=light&show_faces=true&header=true&stream=false&show_border=true