Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

Koiranpennun hankkiminen

Ensikäynnillä pennun kasvattan luona kasvattaja kyselee usein paljon kysymyksiä mahdollisilta pennun ostajilta. Sellaiselle, joka on vasta hankkimassa koiranpentua kasvattajan tekemä kysymysryöppy voi tuntua tungettelevalta. Mutta tällainen kasvattaja on vain tunnollinen. Hän haluaa varmistaa, että oikea koira menee oikeaan kotiin. Sen sijaan, jos sinulle tuputetaan koiranpentua torilla, markkinoilla tai pakettiauton takaosasta, pitäisi hälytyskellojen soida. Jos soitat Keltaisen Pörssin ilmoituksen pohjalta ja sinulle tuputetaan koiraa ja luvataan vaikka tuoda lähikaupan luo, hälytyskellojen tulisi soida. Jos soitat nettisivujen perusteella ja heti, ilman yhtään kysymystä, sinulle ollaan valmiita myymään - hälytyskellojen tulisi soida.

Pimeistä pennuista eli huonoissa oloissa kasvatetuista koiranpennuista on artikkeleita paljon. Tässä pari hyvää artikkelilinkkiä, josta voit lukea aiheesta:

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto / Pysäytä pentutehdas
Älä osta pentua jos..

Mutta sinähän olet hankkimassa koiraa tunnollisesti, eikös?  Kysy siis itseltäsi seuraavat kysymykset ennen kuin hankit koiran:

Onko minulla aikaa hoitaa koiraa? Jaksanko nousta aamuisin viemään koiraa pihalle - jokainen aamu ainakin seuraavan kymmenen vuoden ajan? Minne laitan koiran hoitoon lomani ajaksi?  Kuka hoitaa koiraa jos/kun sairastun. Kuinka paljon jaksan ulkoiluttaa koiraa? Olenko paljon matkoilla/ pois kotoa? Onko minulla varaa ottaa koiraa? Olenko valmis uhraamaan rahaa mahdollisiin eläinlääkärikäynteihin perusrokotusten lisäksi? Onko minulla varaa ruokkia koirani, hankkia tarvikkeet, hankkia matolääkkeet, punkkiaineet?

Jaksanko siivota koiran kakat ulkoa, karvat ja hiekat sisältä? Jaksanko hoitaa koirani turkin? Hyväksynkö sen, että vaatteeni tulevat olemaan usein ryönäiset ja että pentu/nuoruusaikana koira saattaa tuhota jotakin? Hyväksynkö sen, että kiinnyn koiraani ja koiran sairastaminen saa itsellekin pahan olon? Haluavatko kaikki perheenjäseneni koiraa yhtä innokkaasti?

Joillekin ihmisille on hieman vierasta, mistä koiria voi ostaa? Ystäväni on töissä eläinkaupassa eikä hänelle ole vierasta, että koiranpentua tullaan katselemaan sinne. Mutta Suomessa asiat on hyvin - meillä ei myydä koiria eläinkaupan näyteikkunoissa. Kerran toiselta ystävältäni, joka kasvattaa villakoiria, tultiin kysymään vuokraisiko hän koiraansa kuukaudeksi, jotta he voisivat kokeilla millaista koiranpito on. Miehen perustelu oli, että koska ystävälläni on useita koiria niistä varmastikin yksi joutaisi vuokralle. Ymmärrän hänen kantansa toki, ja onkin fiksua miettiä tarkoin, onko koiran hankkiminen ja omistaminen sellaista kuin haluaa. Ystäväni tosin sitten kysyi, josko mies lainaisi lastaan kuukaudeksi? Mutta tarjoudu ihmeessä koirallisen kaverisi koiranhoitajaksi hänen lomansa ajaksi. Koiria saa siis ostaa ihmisiltä, jotka niitä kasvattavat kotonaan. Niitä ei osteta eläinkaupoista, toreilta, turuilta, taskuista tai pakettiautojen perästä tai edes Ladan takalaarista. Niitä ei myöskään osteta virosta torilta ja tuoda taskun sisässä Suomeen.

Rotukoira vai sekarotuinen?

Kannattaa muistaa, että vaikka sekarotuisen koiran saakin halvemmalla, maksaa loppu sitten yhtä paljon. Samalla tavalla sekarotuinen tarvitsee rokotukset, madotukset, ruuat, tarvikkeet. Ja sekoitukset tarvitsevat muutoinkin aivan yhtälailla hoitoa.

Mistä saa tietoa, mikä koira minulle sopii:

On olemassa kovasti ja paljon erilaisia 'testejä' mutta niiden tulokseen luottaminen on lähes samalla tasolla kuin uskoisi lottokoneen kioskilla arpovat 7-oikein numerot. - Kyllähän se toki jollekin aina välillä osuu oikeaan. Erilaiset testit lähinnä hupia - jos siis joku 'koiran valinta kone' sanoo sinulle jonkin rodun, ota rodusta selvää ennen kuin suinpäin ryhdyt hankkimaan sellaista. Kennelliitolla on myös uudehko sivusto hankikoira.fi, jossa on kattavasti tietoa koiran hankkimiseen liittyvistä asioista ja siitä millainen koira voisi sopia juuri teille.

Mieti ensin seuraavia asioita:

Minkä kokoisen koiran haluan? Millainen koira sopii perheeseeni? Minkä tyyppisen koiran haluan? Olenko valmis kouluttamaan koirani? Millainen on ihannekoirani? Saako sen turkki olla trimmattava? Kuinka pitkä karva koiralla saa olla? Kuinka paljon rehellisesti olen valmis ulkoilemaan koiran kanssa päivittäin? Millaisessa paikassa asun nyt, entä tulevaisuudessa?

Kun olet päätynyt jonkin tyyppiseen koiraan voit alkaa seikkailla rotusivustojen parissa. Täällä on kattava linkkikokoelma Suomen koirien rotujärjestöihin, joista voit lukea ja kysellä rodusta lisää.

Tutustu myös rotujen PEVISA:an, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan, joka kaikilla roduilla olisi hyvä olla. Kun sitten rotukin on selvillä, on aika löytää sopiva kasvattaja. Voit kysellä pentuyhdistyksen pentuvälityksestä ja nyt Kennelliitollekin on tulossa oma pentuvälitys kasvattajille.

Katso kasvattajan tiedot ja että hän on allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen. Näet samalla, mitä muita rotuja hän kasvattaa ja kuinka paljon hänellä on ollut pentueita. Jos otat kasvattajalta, jolla on ollut paljon pentueita lyhyellä aikavälillä, voi olla ettei hänellä ole samalla tavalla intoa, halua ja ainakaan aikaa auttaa sinua mahdollisesti eteen tulevissa koulutuspulmissa. Juttele kasvattajan kanssa muutoinkin, näet kohtaavatko ajatusmaailmanne yhtään. Jos sinulle tarjotaan paperitonta pentua, voi kyse olla ns. välipentueesta elikkä kasvattaja teettää nartullaan pentuja turhan tiheään. Varmista, ettet näin tue huonoa kasvatusta. Varmista myös aina, että niin vanhemmat kun pennutkin ovat terveystutkittu!

Tässä ohjeita, kun menet katsomaan pentua.

Katso ympärillesi. Onko paikassa paljon koiria, narttuja, uroksia, pentuja, pentueita, eläkeläiskoiria? Ovatko paikat siistit? Haiseeko paikassa pahalle?

Ovatko koirat hyvin ruokittuja, kiiltäväturkkisia, terveitä? Onko koirilla silmä tai korvatulehduksia, jos niin näyttääkö siltä, että niitä hoidetaan. Onko koirat harjattuja, siistejä, kynnet leikattu, hampaat kunnossa? Ovatko koirat iloisia ja uteliaita vai vetäytyviä ja arkoja tai apaattisia? Millaiset oleskelutilat koirilla on? Saavatko koirat riittävästi liikuntaa / ulkoilutetaanko koiria? Kuinka suuri tila pennuilla on? (Jotta pentujen motoriikka kehittyy, niiden tulee voida saada liikkua. Myös pentusi terveys riippuu ympäristöstä ja ympärillä olevien koirien terveydestä.) Onko tilassa kuuma/ kylmä? Onko tilassa vetoisaa tai kosteaa.

Kysy ovatko koirat olleet terveitä, ovatko koirat saaneet matokuurit, onko emä ollut terve? Kysy, miten pentujen saaminen sujui? Pyydä ehdottomasti aina nähdä koiran emä! Nykytutkimuksen tiedovalossa emohoidolla on myös suuri vaikutus pennun lähtökohtiin hyvään elämään. Kysy siis myös millainen emä on pentuja kohtaan.

Kysy, onko pentueesta kuollut pentuja, jos niin miksi? Minkä ikäisinä pennut vierotetaan emästä? Saavatko pennut ulkoilla? Minkä ikäisenä pennut luovutetaan? Kysy molempien vanhempien kaikki terveystutkimuset ja niiden tulokset. Aina terveet vanhemmat eivät saa terveitä jälkeläisiä, mutta terveen + terveen (terveeksi tutkittu) vanhemman on todennäköisempää saada terveitä jälkeläisiä.

Viettääkö kasvattaja pentujen kanssa aikaa? Tämä on koirien sosiaalistumisen kannalta tärkeää. Kysy, miksi kasvattaja päätti tehdä tämän pentueen, mitä hän toivoo tältä pentueelta. Kysy miten pennut ja emä ruokitaan? Kysy antaako hän jotakin rasvahappolisää pennuille ja emälle? Onko kasvattaja sitoutunut jalostuksen tavoiteohjelmaan? Jokainen tunnollinen koirankasvattaja osaa vastata näihin kysymyksiin. Voit myös kysyä aikooko kasvattaja pentutestata koirat?

Ja vaikka päätyisit ottamaan sekarotuisen, katso ja kysy koiraa hakiessasi aivan samat asiat. Ja jos ja kun päädyt hankkimaan koiran, pyydä (vaadi) että kauppasopimus tehdään Kennelliiton kaavaketta käyttäen. Jokainen kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut kasvattaja

käyttää tätä lomaketta.

Kirjoittanut Camilla Peura


Kuvat ovat kirjoittajan oman koiran pentueesta.

Pentujen hoidossa tärkeää on, että jokaista pentua käsitellään päivittäin ja pentu hiljalleen totutetaan myös kiinteään ruokaan noin 4 viikon iästä alkaen.
Pentuaitauksen tulee olla siisti ja sellainen, että emo pääsee sieltä helpoti halutessaan pois.
Pentujen tulee saada tutustua ympäristöön ja niiden tulee saada liikkua, jotta niiden motoriikka ja mieli kehittyy sopivalla tavalla.
Pentuaitauksen tulee olla puhdas!
Emän tulee olla hyvin ruokittu ja terve. Jalostuskriteerit pentueelle tulee miettiä tarkoin.