Olen 1971 Saksassa syntynyt ja asun 1997 lähtien Suomessa. Opiskelin biologiaa, mutta toimin tällä hetkellä kuljetusalalla administattiivisissa tehtävissä. Perheessäni on ollut koiria lähes koko elämäni ajan. Ensimmäinen koira oli kääpiövillakoira Locki ja sen jälkeen tuli keskikokoinen snautserityttö Gisa. Edellisten lisäksi meillä oli vuodesta 1977 lähtien hevosia. Oma ensimmäinen koira oli tolleri nimeltään Dexi, joka valitettavasti kuoli aivan liian nuorena ehrlichioosiin. Dexi opetti minulle hyvin, hyvin paljon koirien käyttäytymisestä.

Minulla on tällä hetkellä kolme novascotiannoutajaa, eli tolleria.
 
Dora (s.07/2001) on nykyisin mukana lenkkikaverina, pallonnoutajana, 
välillä koiraetsinnöissä, mutta Doran päätehtävä on kiusata Maxia ja 
Chuckia.
 
Maxin  (s.03/2004) päälaji on koiraetsintä. Maxi on koulutettu etsimään 
kadonneita koiria. Käymme tarvittaessa tosietsinnöissä Uudenmaan 
Etsijäkoirat ry:n nimellä alla. Nykyisin etsimme myös ihmisiä. Kun ei 
pelasteta ketään, Maxi on mukana apukouluttajana 
tottelevaisuus-koulutuksissa Koirakoulu Kompassissa. Kun on Maxin kanssa 
tekemisessä vaaditaan ohjaajalta kunnon annos huumorintajua. Maxi saattaa 
keksiä keskellä treenejä vaikka millaisia omia juttuja. Tosietsinnöissä 
hän toki tietää, mistä on kyse, eikä silloin peleillä yhtään. 
 
Chuck (s.12/2005) on tähän asti nautiskellut nuoren koiran villeys ja 
vapaus. Se on käynyt koiraetsinnän alkeiskurssin, osallistuu 
toko-treeneihin ja tarkoitus on, että Chuckin kanssa osallistutaan 2008 
vuoden aikana rodulle tyyppillisiin harrastuslajeihin, taippareihin ja 
MEJÄ:än. Myös Chuck toimii apu-kouluttajana tottelevaisuus-koulutuksissa 
Koirakoulu Kompassissa.
 
Kuvassa vasemmalta: Dora, Claudia, Chuck ja Max