Koiran ihmeellinen nenä
Koiran ihmeellinen nenä
Koira tutustuu maailmaan ja uusiin asioihin nenänsä avulla erilaisten tuoksujen kautta. Oletko koskaan miettinyt, millainen tällainen maailma on? Miten koira "näkee" maailman nenänsä kautta ja mitä siitä tällä hetkellä tiedetään?
Erilainen nenän rakenne
Haistaaksemme asioita meidän ihmisten täytyy keskittyä haistamiseen. Koirat sen sijaan haistavat jatkuvasti ilman, että niiden tarvitsee erikseen "haistella". Tämä johtuu koiran nenän erilaisesta rakenteesta. Jokaisella uloshengityksellä me ihmiset puhallamme hajut ulos samaa reittiä, kuin mistä ne tulivat sisään, mutta koiralla näin ei ole, vaan koiran hengityksen sisään- ja ulosvirtaus kulkevat erillisiä reittejä nenässä. Koiran sieraimet on suunniteltu siten, että sisäänhengitys tapahtuu sierainten etureunasta, ja uloshengitys sivureunojen kautta. Tämä rakenne mahdollistaa sen, että koira voi hengittää ulos ilman, että hajumolekyylit puhalletaan pois, kuten meillä ihmisillä tapahtuu. Näin koira pystyy analysoimaan hajuja tehokkaammin, koska hajut jäävät nenään pidemmäksi aikaa. Lisäksi koiran sieraimet voivat liikkua erikseen, mikä auttaa koiraa tunnistamaan hajujen suunnan tarkasti.
Koirat voivat nuuskutella jopa 5-10 kertaa sekunnissa eli noin 140-350 kertaa minuutissa. Jos koira haistaa "ilman haistamista", miksi se sitten nuuskuttelee?
Koiran nuuskuttelu on itse asiassa monimutkainen ja tärkeä osa koiran hajuaistia. Nuuskuttelemalla koira:
- kerää hajutietoa ympäristöstään: kun koira nuuskii, se liikuttaa nenäänsä eri suuntiin, mikä antaa sille mahdollisuuden kerätä ja analysoida hajumolekyylejä tehokkaasti. Tämä antaa koiralle paremman käsityksen siitä, mitä ympärillä tapahtuu.
- erottelee hajuja: nuuskuttamalla koira voi arvioida hajun voimakkuutta ja alkuperää. Tämä auttaa koiraa tunnistamaan, onko hajun lähde esimerkiksi toinen eläin, ruoka tai jokin muu mielenkiintoinen kohde, tai mihin suuntaan kohde on liikkunut.
- kommunikoi: koirat käyttävät nuuskuttelua tutkiessaan toisiaan tai ympäröivää maailmaa. Tämä käytös voi olla osa kommunikaatiota muiden koirien tai eläinten kanssa.
- lievittää stressiä/jännitystä: nuuskuttelu voi toimia rentouttavana toimintana. Kun koira kokee stressiä tai jännitystä, se alkaa helposti haistella rauhoitellakseen itseään ja ympäristöään.
- etsii jotakin erityistä (esim. ruokaa).
Vaikka koira pystyy havaitsemaan hajuja ilman nuuskuttamista, nuuskuttelu on siis aktiivinen ja tehokas tapa kerätä hajutietoa ja arvioida ympäristöä.
Hauskana sivufaktana: Jokainen nuuskuttelija on omanlaisensa, ja jokaisen koiran nenänjälki on yhtä yksilöllinen kuin meidän sormenjälkemme.
Miksi koira on ylivertainen haistelija?
Koiran nenässä on satoja miljoonia hajureseptoreita, joiden kautta aivot saavat viestit erilaisista hajumolekyyleistä. Meillä ihmisillä näitä reseptoreita on vain muutamia miljoonia. Koiralla eri tyyppisiä reseptoreita on noin 870, kun ihmisellä niitä on vain noin 380. Tämä antaa koiralle uskomattoman kyvyn erotella hajuja toisistaan.
Lisäksi koirat kykenevät vomeronasaalielimensä avulla aistimaan erilaisia molekyylejä, kuten hormoneja ja feromoneja. Tämä elin sijaitsee koiran suussa, kitalaessa, ja sen vuoksi koirat saattavat maistaa hajut saadakseen lisää aistittavaa tietoa. Siksi koirat joskus haistelevat ja maistavat toistensa virtsaa, tai tunkevat nenänsä ihmisten haaroihin samalla tavalla kuin toistensa takapuoliin.
Voisi ajatella, että siinä missä ihminen pystyy piirtämään kartan alueesta, jolla hän on kulkenut, koira voisi tehdä hajukartan samasta alueesta. Erilainen nenän rakenne yhdistettynä suureen määrään hajuepiteeliä ja hajureseptoreita tekee koirasta ylivoimaisen hajujen suhteen.
Aiemmin sanottiin, että koira tunnistaa yhden teelusikallisen ainetta olympia-altaallisesta vettä (1 teelusikallinen 2,5 miljoonaan litraan vettä), mutta uusimpien tutkimusten mukaan tämä tarkkuus on vieläkin parempi. Opetetuilla koirilla riittää jopa suhde 1 teelusikallinen 5 miljoonaan litraan vettä.
Haiseeko jännittävä ohjaaja erilaiselta?
Tunteet ovat elimistössä puhdasta kemiaa. Eri hormonien määrä veressä vaikuttaa tunteisiin, ja koiran hajuaisti pystyy erottamaan nämä muutokset. Kisajännityksessä ohjaaja saattaa hikoilla enemmän, ja hikeen sekoittuu tunnetilaan liittyviä hormoneja. Koirat huomaavat nämä muutokset helposti, vaikka kukaan muu ei huomaisi jännitystä. Erityisesti herkät ja kokemattomat koirat voivat reagoida ohjaajan muuttuneeseen ominaishajuun ja käytökseen.
Koirat ja hajuaika
Koirat huomaavat ja tunnistavat omistajan hajun määrän ilmassa päivän aikana. Tämä selittää, miksi koira tietää, milloin omistaja on tulossa kotiin, jos poissaoloajat ovat säännöllisiä. Hajumolekyylien määrä ilmassa vähenee tasaisesti, ja koira oppii arvioimaan tämän perusteella ajan kulua. Tämä voidaan rinnastaa tiimalasiin, jossa hiekka valuu alas ajan kuluessa.
Koirien kyky havaita pieniä eroja hajun tuoreudessa on hämmästyttävä. Esimerkiksi jälkikoirat pystyvät tunnistamaan vain kahden sekunnin eron hajun tuoreudessa eri kohdissa. Tämä tarkoittaa, että ne voivat selvittää, mihin suuntaan ihminen tai saaliseläin on kulkenut. Ihmisen kävelynopeudella tämä ero vastaa noin viittä askelta. Koirat tarkentavat riistaeläimen sijainnin samalla tavalla, arvioimalla hajun määrää – vähän kuin leikkien "kuumaa ja kylmää".
Koirat voivat haistaa monia hajuja myös tuulisessa ilmassa. Ne nauttivat tuulesta erityisesti, kuten voit huomata koirista, jotka työntävät päänsä ulos auton ikkunasta tai nuuskivat ilmaa tuulisella säällä. Kaikilla saman rotuisilla koirilla on suunnilleen yhtäläiset kyvyt haistaa, mutta koirien väliset erot riippuvat siitä, kuinka motivoituneita ne ovat käyttämään hajuaistiaan. Esimerkiksi riistavietin vahvuus voi vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti koira käyttää nenäänsä.
Koiran ja omistajan välinen vuorovaikutus hajujen kautta
Eräässä kokeessa koirille annettiin kaksi lautasta: toisella oli kolme herkkua ja toisella yksi. Koirat valitsivat lautasen, jossa oli enemmän herkkuja. Kun sama koe toistettiin siten, etteivät koirat nähneet herkkujen määrää, ne valitsivat sattumanvaraisesti toisen lautasen. Seuraavaksi omistaja osoitti, että lautasella, jossa oli vain yksi herkku, oli muka erityisen hyvä tuoksu. Koirat valitsivat tällöin sen lautasen, johon omistaja oli kiinnittänyt enemmän huomiota. Tämä osoittaa, kuinka helposti koirat oppivat seuraamaan ihmisten antamia visuaalisia vihjeitä, vaikka ne periaatteessa voisivat tehdä päätöksiä pelkän hajun perusteella.
Koiran ominaistuoksu ja peseytyminen
Jokaisella koiralla on oma ominaistuoksunsa, jonka muut koirat oppivat tunnistamaan. Koirat pitävät omasta tuoksustaan ja haluavat säilyttää sen. Siksi pesun jälkeen koira saattaa hieroa itseään mattoihin tai muihin pintoihin saadakseen oman hajunsa takaisin. Koirat toki pitävät myös erilaisista hajuista. Me ihmiset saatamme laittaa parfyymejä tuoksumme muuttamiseksi, mutta koiran mieltymykset voivat poiketa voimakkaastikin omistajan käsityksistä hyvästä tuoksusta.
Miksi koirat kierivät tietyissä paikoissa?
Koiran kieriminen voi liittyä siihen, että se pitää hajusta ja haluaa saada sen itseensä. Toinen teoria on, että kieriminen toimii suojana: kun koira tuoksuu vähemmän erilaiselta kuin ympäristö, se ei erotu niin helposti ja sulautuu paremmin uuteen paikkaan. Voisi sanoa, että koirien maailmassa "maassa maan tavalla" tarkoittaa "paikassa paikan hajulla".
Muut hajuaistiltaan kehittyneet eläimet
Maailmassa on muitakin erinomaisella hajuaistilla varustettuja eläimiä, esimerkkinä norsut ja rotat. Koiran etuna muihin eläimiin verrattuna on niiden helppo koulutettavuus erilaisiin tehtäviin. Esimerkiksi rotat voivat havaita miinoja, mutta niiden keveys estää miinojen laukaisemisen. Koirat puolestaan pystyvät toimimaan monenlaisissa tehtävissä, joissa hajuaisti on avainasemassa.
Hajujen ja tunteiden välinen yhteys
Kun koirille opetetaan tunnistamaan tiettyjä hajuja, siihen liittyy aina tunne. Opetustapa vaikuttaa siihen, onko haju koiralle miellyttävä vai epämiellyttävä. Samalla tavoin me ihmiset muistamme hajut erityisesti tiettyjen tunteiden yhteydessä. Esimerkiksi oman mummolan tuoksu voi herättää tiettyjä muistoja ja tunteita, mutta sen kuvaileminen toisille voi olla haastavaa.
Koiran hajumuisti alkaa toimia jo sikiökaudella, ja se on myös hyvin pysyvä. Sen vuoksi tiettyyn hajuun liittyvistä peloista on vaikea päästä eroon: haju aiheuttaa koirassa negatiivisen tunnetilan. Koirat muistavat yleensä erityisen hyvin nuorena oppimansa hajut, ja siksi pennun kouluttamisessa on tärkeää huomioida hajureseptorien ja aivojen kehitys. Hajupelkoja voidaan lievittää vastaehdollistamisella, mutta hajun käyttö tulee aloittaa riittävän maltillisella määrällä.
Mikä estää koiraa haistamasta?
Ikääntyminen vaikuttaa koiran hajuaistiin vähemmän kuin esimerkiksi kuulo- tai näköaistiin, sillä hajureseptorit uusiutuvat noin 30–60 päivän välein. Uudet hajureseptorit eivät kuitenkaan ole välttämättä identtisiä aiempien kanssa, sillä ne mukautuvat ympäristön tarpeisiin. Harjoittelemalla tiettyjen hajujen, kuten nosework-hydrolaattien kanssa, voidaan muokata koiran hajureseptoreita erityisesti näihin hajuihin sopiviksi.
Mitä miellyttävämpi tunnetila koiralle syntyy hajusta, sitä todennäköisemmin se reagoi jatkossa kyseiseen hajuun. Opettamalla koira oppii reagoimaan tiettyihin hajuihin voimakkaammin. Hajureseptorien lisäksi hajuja käsittelevät hermoradat vahvistuvat, kun koira käyttää niitä usein. Esimerkiksi jälkikoira oppii havaitsemaan pienemmätkin muutokset jäljen tuoreudessa, mikä helpottaa jäljen seuraamista. Kantarelleja etsivä koira löytää entistä paremmin piiloutuneet sienet, ja metsästyskoira tarkentaa saaliin sijainnin.
Joissain tapauksissa koira saattaa tuoda ohjaajansa omat damit, mutta ei vieraita, tai se saattaa suorittaa laahausjäljen vain, jos omistajan haju on läsnä. Ohjaajan hajusta tulee näin osa tehtävää. Tästä syystä on suositeltavaa harjoitella kavereiden kanssa, jotta koira oppii jäljestämään myös muiden tekemiä jälkiä.
Nälkäisen koiran on todettu haistavan kolme kertaa paremmin kuin kylläisen koiran. Stressaantuneena tai kiihtyneenä koira taas haistaa heikommin.
Muut hajuaistin heikentäjät
Nenäpunkit ovat yleinen syy koiran heikentyneeseen hajuaistiin, samoin kuin suun terveysongelmat, kuten ientulehdus. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös vaikuttaa hajuaistiin. Lisäksi useat lääkkeet, kuten pitkäaikaisesti käytetyt kortisonit ja antibiootit, voivat heikentää hajuaistia.
Koiran oma hormonaalinen tila, kuten juoksu- tai kantoaika, voi myös vaikuttaa hajuaistiin ja motivaatioon.
Nenän rakenne ja hajuaistin tutkimus
Koiran hajuaistin tehokkuuteen vaikuttavat muun muassa kuonon rakenne, avoimet ja normaalit sieraimet sekä kyky hengittää vaivattomasti. Tällä hetkellä koiran hajuaistia tutkitaan aktiivisesti ympäri maailmaa. Uusimpien tutkimusten mukaan koiran nenässä on kyky aistia lämpöä. Kirsu, eli kostea ja kylmä nenänpää, sisältää hermoja, jotka mahdollistavat myös lämpötilan havaitsemisen hajujen lisäksi.
Eräässä tutkimuksessa koirat opetettiin reagoimaan 31 asteen lämpötilaan. Sokkotestissä koirat valitsivat oikeanlämpöisen esineen jopa 1,5 metrin päästä ilman, että ne näkivät tai haistoivat esineiden eroja. Toinen tutkimus, jossa skannattiin koirien aivoja, osoitti, että koiran aivot reagoivat voimakkaammin lämpimän kuin kylmän esineen näkemiseen. Tämä kyky saattaa olla hyödyllinen esimerkiksi pennuille, kun ne hakeutuvat nisälle tai pentuesisarustensa viereen säilyttääkseen ruumiinlämpönsä.
Nälkä – mikä ihana tekosyy!
Tiedämme varmasti kaikki, miten voimakas leipähyllyn tuoksu on, kun astuu nälkäisenä kauppaan. Kylläisenä sama tuoksu ei tunnu yhtä voimakkaalta. Koira on tässä suhteessa samanlainen. Nälkäinen koira haistaa selvästi paremmin kuin kylläinen koira.
Haistelun rentouttava vaikutus
Haisteleminen ja nuuskiminen ovat koirille luontaisia ja rentouttavia puuhia. Koiralle voi tarjota ajanvietettä ja aktivointia piilottelemalla nameja esimerkiksi nuuskumattoihin, aktivointileluihin, tai ympäri asuntoa tai ulkoa. Lisäksi koiralle voi opettaa jäljestystä, hakua, sienestystä tai noseworkia.
Koiran hajuaistin hyödyntäminen
Koiran hajuaistia hyödynnetään laajasti viranomaispuolella, esimerkiksi räjähteiden, rahan, huumeiden ja jälkien etsinnässä. Muut työkoirat, kuten raunio-, etsintä-, home- ja lutikkakoirat, metsästyskoirat ja henkilökohtaiset avustajat, kuten hypokoirat, käyttävät hajuaistiaan monissa tehtävissä. Harrastuksissa koiria käytetään muun muassa etsimään kadonneita esineitä, sieniä sekä erilaisissa kokeissa, kuten jäljestyksessä, haussa ja noseworkissa.
Vaikka koiria on käytetty kauan ihmisten apuna näissä erilaisissa tehtävissä, on todennäköistä, että hajuaistin hyödyntämisessä on vielä paljon, mitä emme ole keksineet.
Koira tutustuu maailmaan ja uusiin asioihin nenänsä avulla erilaisten tuoksujen kautta. Oletko koskaan miettinyt, millainen tällainen maailma on? Miten koira "näkee" maailman nenänsä kautta ja mitä siitä tällä hetkellä tiedetään?
Erilainen nenän rakenne
Haistaaksemme asioita meidän ihmisten täytyy keskittyä haistamiseen. Koirat sen sijaan haistavat jatkuvasti ilman, että niiden tarvitsee erikseen "haistella". Tämä johtuu koiran nenän erilaisesta rakenteesta. Jokaisella uloshengityksellä me ihmiset puhallamme hajut ulos samaa reittiä, kuin mistä ne tulivat sisään, mutta koiralla näin ei ole, vaan koiran hengityksen sisään- ja ulosvirtaus kulkevat erillisiä reittejä nenässä. Koiran sieraimet on suunniteltu siten, että sisäänhengitys tapahtuu sierainten etureunasta, ja uloshengitys sivureunojen kautta. Tämä rakenne mahdollistaa sen, että koira voi hengittää ulos ilman, että hajumolekyylit puhalletaan pois, kuten meillä ihmisillä tapahtuu. Näin koira pystyy analysoimaan hajuja tehokkaammin, koska hajut jäävät nenään pidemmäksi aikaa. Lisäksi koiran sieraimet voivat liikkua erikseen, mikä auttaa koiraa tunnistamaan hajujen suunnan tarkasti.
Koirat voivat nuuskutella jopa 5-10 kertaa sekunnissa eli noin 140-350 kertaa minuutissa. Jos koira haistaa "ilman haistamista", miksi se sitten nuuskuttelee?
Koiran nuuskuttelu on itse asiassa monimutkainen ja tärkeä osa koiran hajuaistia. Nuuskuttelemalla koira:
- kerää hajutietoa ympäristöstään: kun koira nuuskii, se liikuttaa nenäänsä eri suuntiin, mikä antaa sille mahdollisuuden kerätä ja analysoida hajumolekyylejä tehokkaasti. Tämä antaa koiralle paremman käsityksen siitä, mitä ympärillä tapahtuu.
- erottelee hajuja: nuuskuttamalla koira voi arvioida hajun voimakkuutta ja alkuperää. Tämä auttaa koiraa tunnistamaan, onko hajun lähde esimerkiksi toinen eläin, ruoka tai jokin muu mielenkiintoinen kohde, tai mihin suuntaan kohde on liikkunut.
- kommunikoi: koirat käyttävät nuuskuttelua tutkiessaan toisiaan tai ympäröivää maailmaa. Tämä käytös voi olla osa kommunikaatiota muiden koirien tai eläinten kanssa.
- lievittää stressiä/jännitystä: nuuskuttelu voi toimia rentouttavana toimintana. Kun koira kokee stressiä tai jännitystä, se alkaa helposti haistella rauhoitellakseen itseään ja ympäristöään.
- etsii jotakin erityistä (esim. ruokaa).
Vaikka koira pystyy havaitsemaan hajuja ilman nuuskuttamista, nuuskuttelu on siis aktiivinen ja tehokas tapa kerätä hajutietoa ja arvioida ympäristöä.
Hauskana sivufaktana: Jokainen nuuskuttelija on omanlaisensa, ja jokaisen koiran nenänjälki on yhtä yksilöllinen kuin meidän sormenjälkemme.
Miksi koira on ylivertainen haistelija?
Koiran nenässä on satoja miljoonia hajureseptoreita, joiden kautta aivot saavat viestit erilaisista hajumolekyyleistä. Meillä ihmisillä näitä reseptoreita on vain muutamia miljoonia. Koiralla eri tyyppisiä reseptoreita on noin 870, kun ihmisellä niitä on vain noin 380. Tämä antaa koiralle uskomattoman kyvyn erotella hajuja toisistaan.
Lisäksi koirat kykenevät vomeronasaalielimensä avulla aistimaan erilaisia molekyylejä, kuten hormoneja ja feromoneja. Tämä elin sijaitsee koiran suussa, kitalaessa, ja sen vuoksi koirat saattavat maistaa hajut saadakseen lisää aistittavaa tietoa. Siksi koirat joskus haistelevat ja maistavat toistensa virtsaa, tai tunkevat nenänsä ihmisten haaroihin samalla tavalla kuin toistensa takapuoliin.
Voisi ajatella, että siinä missä ihminen pystyy piirtämään kartan alueesta, jolla hän on kulkenut, koira voisi tehdä hajukartan samasta alueesta. Erilainen nenän rakenne yhdistettynä suureen määrään hajuepiteeliä ja hajureseptoreita tekee koirasta ylivoimaisen hajujen suhteen.
Aiemmin sanottiin, että koira tunnistaa yhden teelusikallisen ainetta olympia-altaallisesta vettä (1 teelusikallinen 2,5 miljoonaan litraan vettä), mutta uusimpien tutkimusten mukaan tämä tarkkuus on vieläkin parempi. Opetetuilla koirilla riittää jopa suhde 1 teelusikallinen 5 miljoonaan litraan vettä.
Haiseeko jännittävä ohjaaja erilaiselta?
Tunteet ovat elimistössä puhdasta kemiaa. Eri hormonien määrä veressä vaikuttaa tunteisiin, ja koiran hajuaisti pystyy erottamaan nämä muutokset. Kisajännityksessä ohjaaja saattaa hikoilla enemmän, ja hikeen sekoittuu tunnetilaan liittyviä hormoneja. Koirat huomaavat nämä muutokset helposti, vaikka kukaan muu ei huomaisi jännitystä. Erityisesti herkät ja kokemattomat koirat voivat reagoida ohjaajan muuttuneeseen ominaishajuun ja käytökseen.
Koirat ja hajuaika
Koirat huomaavat ja tunnistavat omistajan hajun määrän ilmassa päivän aikana. Tämä selittää, miksi koira tietää, milloin omistaja on tulossa kotiin, jos poissaoloajat ovat säännöllisiä. Hajumolekyylien määrä ilmassa vähenee tasaisesti, ja koira oppii arvioimaan tämän perusteella ajan kulua. Tämä voidaan rinnastaa tiimalasiin, jossa hiekka valuu alas ajan kuluessa.
Koirien kyky havaita pieniä eroja hajun tuoreudessa on hämmästyttävä. Esimerkiksi jälkikoirat pystyvät tunnistamaan vain kahden sekunnin eron hajun tuoreudessa eri kohdissa. Tämä tarkoittaa, että ne voivat selvittää, mihin suuntaan ihminen tai saaliseläin on kulkenut. Ihmisen kävelynopeudella tämä ero vastaa noin viittä askelta. Koirat tarkentavat riistaeläimen sijainnin samalla tavalla, arvioimalla hajun määrää – vähän kuin leikkien "kuumaa ja kylmää".
Koirat voivat haistaa monia hajuja myös tuulisessa ilmassa. Ne nauttivat tuulesta erityisesti, kuten voit huomata koirista, jotka työntävät päänsä ulos auton ikkunasta tai nuuskivat ilmaa tuulisella säällä. Kaikilla saman rotuisilla koirilla on suunnilleen yhtäläiset kyvyt haistaa, mutta koirien väliset erot riippuvat siitä, kuinka motivoituneita ne ovat käyttämään hajuaistiaan. Esimerkiksi riistavietin vahvuus voi vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti koira käyttää nenäänsä.
Koiran ja omistajan välinen vuorovaikutus hajujen kautta
Eräässä kokeessa koirille annettiin kaksi lautasta: toisella oli kolme herkkua ja toisella yksi. Koirat valitsivat lautasen, jossa oli enemmän herkkuja. Kun sama koe toistettiin siten, etteivät koirat nähneet herkkujen määrää, ne valitsivat sattumanvaraisesti toisen lautasen. Seuraavaksi omistaja osoitti, että lautasella, jossa oli vain yksi herkku, oli muka erityisen hyvä tuoksu. Koirat valitsivat tällöin sen lautasen, johon omistaja oli kiinnittänyt enemmän huomiota. Tämä osoittaa, kuinka helposti koirat oppivat seuraamaan ihmisten antamia visuaalisia vihjeitä, vaikka ne periaatteessa voisivat tehdä päätöksiä pelkän hajun perusteella.
Koiran ominaistuoksu ja peseytyminen
Jokaisella koiralla on oma ominaistuoksunsa, jonka muut koirat oppivat tunnistamaan. Koirat pitävät omasta tuoksustaan ja haluavat säilyttää sen. Siksi pesun jälkeen koira saattaa hieroa itseään mattoihin tai muihin pintoihin saadakseen oman hajunsa takaisin. Koirat toki pitävät myös erilaisista hajuista. Me ihmiset saatamme laittaa parfyymejä tuoksumme muuttamiseksi, mutta koiran mieltymykset voivat poiketa voimakkaastikin omistajan käsityksistä hyvästä tuoksusta.
Miksi koirat kierivät tietyissä paikoissa?
Koiran kieriminen voi liittyä siihen, että se pitää hajusta ja haluaa saada sen itseensä. Toinen teoria on, että kieriminen toimii suojana: kun koira tuoksuu vähemmän erilaiselta kuin ympäristö, se ei erotu niin helposti ja sulautuu paremmin uuteen paikkaan. Voisi sanoa, että koirien maailmassa "maassa maan tavalla" tarkoittaa "paikassa paikan hajulla".
Muut hajuaistiltaan kehittyneet eläimet
Maailmassa on muitakin erinomaisella hajuaistilla varustettuja eläimiä, esimerkkinä norsut ja rotat. Koiran etuna muihin eläimiin verrattuna on niiden helppo koulutettavuus erilaisiin tehtäviin. Esimerkiksi rotat voivat havaita miinoja, mutta niiden keveys estää miinojen laukaisemisen. Koirat puolestaan pystyvät toimimaan monenlaisissa tehtävissä, joissa hajuaisti on avainasemassa.
Hajujen ja tunteiden välinen yhteys
Kun koirille opetetaan tunnistamaan tiettyjä hajuja, siihen liittyy aina tunne. Opetustapa vaikuttaa siihen, onko haju koiralle miellyttävä vai epämiellyttävä. Samalla tavoin me ihmiset muistamme hajut erityisesti tiettyjen tunteiden yhteydessä. Esimerkiksi oman mummolan tuoksu voi herättää tiettyjä muistoja ja tunteita, mutta sen kuvaileminen toisille voi olla haastavaa.
Koiran hajumuisti alkaa toimia jo sikiökaudella, ja se on myös hyvin pysyvä. Sen vuoksi tiettyyn hajuun liittyvistä peloista on vaikea päästä eroon: haju aiheuttaa koirassa negatiivisen tunnetilan. Koirat muistavat yleensä erityisen hyvin nuorena oppimansa hajut, ja siksi pennun kouluttamisessa on tärkeää huomioida hajureseptorien ja aivojen kehitys. Hajupelkoja voidaan lievittää vastaehdollistamisella, mutta hajun käyttö tulee aloittaa riittävän maltillisella määrällä.
Mikä estää koiraa haistamasta?
Ikääntyminen vaikuttaa koiran hajuaistiin vähemmän kuin esimerkiksi kuulo- tai näköaistiin, sillä hajureseptorit uusiutuvat noin 30–60 päivän välein. Uudet hajureseptorit eivät kuitenkaan ole välttämättä identtisiä aiempien kanssa, sillä ne mukautuvat ympäristön tarpeisiin. Harjoittelemalla tiettyjen hajujen, kuten nosework-hydrolaattien kanssa, voidaan muokata koiran hajureseptoreita erityisesti näihin hajuihin sopiviksi.
Mitä miellyttävämpi tunnetila koiralle syntyy hajusta, sitä todennäköisemmin se reagoi jatkossa kyseiseen hajuun. Opettamalla koira oppii reagoimaan tiettyihin hajuihin voimakkaammin. Hajureseptorien lisäksi hajuja käsittelevät hermoradat vahvistuvat, kun koira käyttää niitä usein. Esimerkiksi jälkikoira oppii havaitsemaan pienemmätkin muutokset jäljen tuoreudessa, mikä helpottaa jäljen seuraamista. Kantarelleja etsivä koira löytää entistä paremmin piiloutuneet sienet, ja metsästyskoira tarkentaa saaliin sijainnin.
Joissain tapauksissa koira saattaa tuoda ohjaajansa omat damit, mutta ei vieraita, tai se saattaa suorittaa laahausjäljen vain, jos omistajan haju on läsnä. Ohjaajan hajusta tulee näin osa tehtävää. Tästä syystä on suositeltavaa harjoitella kavereiden kanssa, jotta koira oppii jäljestämään myös muiden tekemiä jälkiä.
Nälkäisen koiran on todettu haistavan kolme kertaa paremmin kuin kylläisen koiran. Stressaantuneena tai kiihtyneenä koira taas haistaa heikommin.
Muut hajuaistin heikentäjät
Nenäpunkit ovat yleinen syy koiran heikentyneeseen hajuaistiin, samoin kuin suun terveysongelmat, kuten ientulehdus. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös vaikuttaa hajuaistiin. Lisäksi useat lääkkeet, kuten pitkäaikaisesti käytetyt kortisonit ja antibiootit, voivat heikentää hajuaistia.
Koiran oma hormonaalinen tila, kuten juoksu- tai kantoaika, voi myös vaikuttaa hajuaistiin ja motivaatioon.
Nenän rakenne ja hajuaistin tutkimus
Koiran hajuaistin tehokkuuteen vaikuttavat muun muassa kuonon rakenne, avoimet ja normaalit sieraimet sekä kyky hengittää vaivattomasti. Tällä hetkellä koiran hajuaistia tutkitaan aktiivisesti ympäri maailmaa. Uusimpien tutkimusten mukaan koiran nenässä on kyky aistia lämpöä. Kirsu, eli kostea ja kylmä nenänpää, sisältää hermoja, jotka mahdollistavat myös lämpötilan havaitsemisen hajujen lisäksi.
Eräässä tutkimuksessa koirat opetettiin reagoimaan 31 asteen lämpötilaan. Sokkotestissä koirat valitsivat oikeanlämpöisen esineen jopa 1,5 metrin päästä ilman, että ne näkivät tai haistoivat esineiden eroja. Toinen tutkimus, jossa skannattiin koirien aivoja, osoitti, että koiran aivot reagoivat voimakkaammin lämpimän kuin kylmän esineen näkemiseen. Tämä kyky saattaa olla hyödyllinen esimerkiksi pennuille, kun ne hakeutuvat nisälle tai pentuesisarustensa viereen säilyttääkseen ruumiinlämpönsä.
Nälkä – mikä ihana tekosyy!
Tiedämme varmasti kaikki, miten voimakas leipähyllyn tuoksu on, kun astuu nälkäisenä kauppaan. Kylläisenä sama tuoksu ei tunnu yhtä voimakkaalta. Koira on tässä suhteessa samanlainen. Nälkäinen koira haistaa selvästi paremmin kuin kylläinen koira.
Haistelun rentouttava vaikutus
Haisteleminen ja nuuskiminen ovat koirille luontaisia ja rentouttavia puuhia. Koiralle voi tarjota ajanvietettä ja aktivointia piilottelemalla nameja esimerkiksi nuuskumattoihin, aktivointileluihin, tai ympäri asuntoa tai ulkoa. Lisäksi koiralle voi opettaa jäljestystä, hakua, sienestystä tai noseworkia.
Koiran hajuaistin hyödyntäminen
Koiran hajuaistia hyödynnetään laajasti viranomaispuolella, esimerkiksi räjähteiden, rahan, huumeiden ja jälkien etsinnässä. Muut työkoirat, kuten raunio-, etsintä-, home- ja lutikkakoirat, metsästyskoirat ja henkilökohtaiset avustajat, kuten hypokoirat, käyttävät hajuaistiaan monissa tehtävissä. Harrastuksissa koiria käytetään muun muassa etsimään kadonneita esineitä, sieniä sekä erilaisissa kokeissa, kuten jäljestyksessä, haussa ja noseworkissa.
Vaikka koiria on käytetty kauan ihmisten apuna näissä erilaisissa tehtävissä, on todennäköistä, että hajuaistin hyödyntämisessä on vielä paljon, mitä emme ole keksineet.