Monesti tällaisten koirien ohjaajat kertovat käyneensä reippaalla pyörälenkillä tai heitelleensä palloa juuri ennen kentälle tuloa – jotta koirasta saataisiin ylimääräistä virtaa pois. Nopeasti ajateltuna tässä on ideaa, mutta metsään mennään. Miksi?
Koiralle aiheuttaa stressiä niin virikkeettömyys kuin liika virikkeellisyyskin. Lyhytkestoisena stressitila on koiraa virkistävä, mutta pitkään kestävänä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Palloleikit – niin kivoja kuin ne koiran mielestä ovatkin –aihettavat koirassa stressiä, jos niitä leikitään usein. Koira jää helposti ylivireystilaan. Pyörälenkit voivat toimia sekä stressaavina että rauhoittavina. Pitkät, rauhalliset lenkit rauhoittavat, nopeatempoiset kiihdyttävät.
Kuinka rauhoittaa ”sähläri”?
Erinomainen keino saada koira rauhoittumaan on laittaa se tekemään työtä päällään. Agility ei vaadi koiralta suuria älynlahjoja, ja vaikka laji aluksi toimiikin koiraa rauhoittavasti, se ei sitä välttämättä ole myöhemmin. Tämä johtuu siitä, että aluksi koira joutuu keskittymään eri tavalla uusia esteitä opetellessaan, jolloin se tekee päällään työtä. Myöhemmin, kun esteet on opittu, ei koira joudu tekemään jatkuvasti ajatustyötä varsinkin, jos radat ovat koiralle melko suoraviivaisia. Treeneissä olisikin hyvä pyrkiä pysymään sopivalla vaikeustasolla: tehtävät eivät ole niin helppoja, että koira alkaa "roiskia takki auki", mutta eivät niin vaikeita, että koiralla ehtii palaa pinna, kun se ei ymmärrä, mitä sen pitää tehdä. Tämä ei aina ole ohjaajalle helppoa, mutta oman koiran osaamistason tiedostaminen sekä esimerkiksi treenien kirjaaminen on tärkeää, jotta ohjaaja oppii tietämään, mikä omalle koiralle on sopiva vaikeustaso.Koiran älynystyröitä voi kutkuttaa esimerkiksi laittamalla se tekemään työtä nenällään. Hyviä keinoja on jäljestäminen tai namiruutu. Namiruudussa koiralle tallataan muutaman neliömetrin kokoinen alue metsässä tai heinikossa. Tallatulle alueelle tiputellaan nameja, ja koira päästetään etsimään. Pian se huomaa, että nameja on vain tallatulla alueella. Haistellessaan ja etsiessään nameja koira joutuu keskittymään ja rauhoittuu. Mitä vaikeampi kasvillisuus ja hajuttomammat namit, sen haastavampaa koiralle. Mikäli koira pitää leluilla leikkimisestä, myös lelujen piilotus metsään toimii vastaavana nenänkäyttöharjoituksena.
Tämän voi tehdä ennen treenejäkin energiselle koiralle. Harjoitus toimii myös hyvänä alustuksena mahdolliselle myöhemmälle jäljestyksen opettamiselle.
Agilityharjoitusten ohessa koiran kanssa voi tehdä erilaisia tottelevaisuustreenejä. Maahanmenot, istumiset, sivulle tulot, seuraamiset ja paikallaolot ovat hyvää harjoitusta myös agilitykentällä tehtäviksi, ja hieman rauhallistempoisempi tekeminen yhdessä ohjaajan kanssa vahvistaa koirakon omaa "kuplaa" sekä keskittymistä. Välttämättä treenin aikana ei tarvitse tehdä yhtäkään agilityestettä, vaan harjoitella koiran kanssa ihan muita asioita. Esimerkiksi paikallaolo sekä toimiva luoksetulo ovat agilityssä hyvin tärkeitä taitoja, ja varsinkin paikallaolo rakoilee nopeasti nimenomaan esteiden läsnäollessa, kun koira odottaa lupaa singota esteille.
Jos koira on oppinut lentämään agilityssä hyvin nopeasti maata kiertävälle radalle, palataan harjoituksissa taaksepäin iso askel, jotta koiralle saadaan vahvistettua yhdessä tekemisen ideaa. Koiran kanssa voidaan tehdä esteiden oheen myös erilaisia hallintaharjoituksia: seuraamista, yksi este, sivulle, rauhoittuminen seuraamaan ja palkka – tämä kaava on osoittautunut toimivaksi. Varo kuitenkin toistamasta tätä liikaa, jotta koira ei vahingossa opi, että esteen jälkeen sen tulee aina palata sivullesi.
Jos koira on oppinut napsimaan omistajaa käsiin esteiden välissä, voivat erilaiset hallintaharjoitukset auttaa tähänkin. Ohjausta tulee napsivan koiran kanssa selkiyttää ja rauhoittaa – huitovat kädet ja nykivät liikkeet kuin toimivat punaisena vaatteena näpsivälle koiralle. Käsien pureminen johtuu usein esimekriksi ylikierroksista, stressistä, turhaumasta, osaamattomuudesta ja/tai epäselvistä ohjeista. Huolehdi siis, että ohjaus on selkeää, koira ymmärtää tehtävän, ja että se on sopivassa vireystilassa oppimisen kannalta. Palkkioiden siirtäminen pois ohjaajan käsistä tuleviksi (esim. etäpalkkion käyttäminen estejonon takana) saattaa rauhoittaa näpsijää kummasti, kun se saa fokuksen selkeästi pois ohjaajan käsistä ja esteitä kohti. Myös apuohjaajalta tuleva palkkio voi olla avuksi. Joitain koiria auttaa se, että ohjaaja ei jää koiran jälkeen vaan pysyy koiran edellä, mutta toisia taas kiihdyttää nimenomaan ohjaajan "jahtaaminen".
Aluksi voi olla hyväksi treenata kiihkeää koiraa ilman, että se joutuu odottamaan radan reunalla ja katselemaan toisia suorittavia koiria. Aidassa kiinni räksyttävä koira kun vain kerää itseensä ”härövirtaa” ja keskittyminen on äkkiä mennyttä. Voi siis olla hyvä käydä treenaamassa koiraa ilman kavereita, treenien ulkopuolella, treenien aluksi tai lopuksi. Hiljalleen näitäkin häiriötekijöitä voidaan lisätä, kun koira oppii hallitsemaan kierroksiaan ja ohjaaja oppii keinoja auttaa koiraa kierrosten hallinnassa. Tärkeää on sekin, että ohjaaja säilyttää rauhallisuutensa. Saattaa olla, että välillä tulee takapakkia ja harjoituksissa joudutaan palaamaan taaksepäin, mutta oikotietä onneen ei ole. Harjoittelemalla ja koiralle muuta mielekästä tekemistä tarjoamalla voidaan kuitenkin päästä hyviin tuloksiin.
Treenien tauotus sekä se, mitä tauoilla tapahtuu, on erityisen tärkeää varsinkin kuumakallen kanssa. Agilityssä koiraa tulee tietenkin tauoilla käyttää kävelyllä, jotta se saa maitohappoja pois lihaksistaan, mutta kävelyn lisäksi tauottamiseen kannattaa miettiä ja harjoitella erilaisia rutiineja. Toki esimerkiksi kävelyn lomassa toisten koirien hajujen nuuskuttelu ja muu koiramaiseen toimintaan uppoutuminen on erinomaista tauotusta agilityradalla paahtamiseen.
Jos koiran on hankala laskea virettään kävelyn lomassa, voidaan sitä auttaa muilla tavoin. Koiralle voi opettaa esimerkiksi rauhoittumisalustan/oman paikan/häkin käyttämistä taukopaikkana. Sille voi tarjota purtavaa: puruluu, täytetty Kong-lelu, "lussupallo", tms; pureskelu rauhoittaa koiraa, ja puremiseen koira pääsee purkamaan suuria tunteitaan. Esimerkiksi nuuhkumatto tai yksinkertainen namien nuuhkiminen nurmikolta on myös hyvä tapa tasata koiran kierroksia. Nuolumaton avulla koira taas pääsee nuolemalla rauhoittamaan itseään ja hermostoaan. Koiralle voi toimia "harhautuksena" myös esimerkiksi yksinkertaiset namista tai lelusta luopumistehtävät: palkkio kädessä tai maassa, ja koira odottaa hetken lupaa ottaa palkkio. Luopumiseen voi yhdistää myös erilaisia temppuja, eli koiran tulee pyynnöstä tehdä jokin tehtävä, ennen kuin se saa luvan ottaa palkkio.
Koiraa voidaan myös opettaa patouttamaan virtaansa ja opettaa rauhoittumaan. Helpointa on, jos rauhoittumisen taitoa alkaa opettaa jo pennulle. Erilaisia rauhoittumis- ja keskittymisharjoituksia voivat olla mm:
- Palkaksi nami – rauhoittumisen jälkeen
- Tottelevaisuusharjoitukset
- Aivojumppana nenän käyttöä, esim. jäljestäminen
- Rauhoittumis- ja oleskeluharjoitukset kotona, lenkin varrella ja vähitellen isommissa häiriöissä
- Treenaaminen ilman koirahäiriöitä, jos koirat kiihdyttävät
- Pitkät pallonheittosessiot pannassa
- Aloitetaan helpoista harjoituksista
- Kohdentaminen ja etäpalkkion sekä siitä luopumisen opettaminen
- Rauhoittumisalustan opettaminen